| Kansalaisen karttapaikka |
| Asunnon myyjän oppaat |
| Asunnon ostajan oppaat |
| Ajoneuvon luovutuskirja (AKE) |
| Huoneiston vuokrasopimus |
| Muun irtaimen kauppa |
| Valtakirjat |
| Velkakirja |
| Testamentti |
| Perunkirjoitus |
| Perinnönjako |
| Asunto-osakkeen kauppa |
| Avioehtosopimus |
| Lahjoitus |
| Kiinteistön kauppa |
| Edunvalvontavaltuutus |
| Rahasäiliö |
Perinnönjako
Perunkirjoituksen jälkeen osakkailla on kuolinpesän hoitamiseksi seuraavat vaihtoehdot:
1. Pitää kuolinpesä jakamattomana
2. Sopimusjako, eli jakaa koko pesä osakkaiden välisellä sopimuksella
3. Osittainen perinnönjako, eli sama kuin edellä, mutta jaetaan vain osa omaisuudesta (esim. rahavarat)
4. Pesänjakajan toimittama virallisjako (toimitusjako).
Perinnönjakoa ei tarvita, jos kuolinpesässä on vain yksi perillinen.
Yleensä kuolinpesässä tehdään ainakin osittainen perinnönjako. Tällöin jaetaan osakkaille esim. rahavarat, mökki, auto, vene, tms. Jakamattomaan pesään voi jäädä vain lesken käyttöön jäävät asunto ja asuntoirtain. Sillä seikalla, onko pesä jaettu vai jakamaton, voi olla myös suuret verovaikutukset osakkaille mm. omaisuuden (asunto, kiinteistö tms.) myyntitilanteessa. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakkaista sitä vaatii.
Perinnönjako on syytä tehdä kirjallisesti, eli laatia siitä perinnönjakokirja. Myös suullisia jakoja tehdään, mutta niissä on selkeä muotovirhe. Esimerkiksi lainhuudon hakeminen kiinteistöön ei onnistu pelkän suullisesti tehdyn jaon perusteella.
Perinnönjaosta säädetään Perintökaaressa: perintökaari 5.2.1965/40. Sieltä löytyy myös laillinen perimysjärjestys, jota perinnönjaossa noudatetaan, ellei vainaja (perittävä) ole eläessään testamentilla toisin määrännyt.
Perunkirjoituksesta alkava oikeustoimien ketju päättyy vasta kun kuolinpesä on jaettu, eli perinnönjako suoritettu ja perinnönjakokirja saanut lainvoiman. Vasta silloin kuolinpesä lakkaa.
